Karaten esittely

Historia

Perimätiedon mukaan kiinalaisen wushun ja okinawalaisen (Japani) toden harjoittajat päättivät Iehisa Shimazun valloituksen ja aseiden kanto- ja hallussapitokiellon aikana yhdistää voimansa vihollista vastaan ja kehittivät aseettoman taistelutaidon, josta tuli okinawa-te, "okinawalainen käsi". Tätä taistelutaitoa pidetään nykyaikaisen karaten sekä tode-wushun välittäjänä. Taistelutaitoja tutkineen Bruce A. Hainesin mukaan nykyaikainen karate on Etelä-Aasian potku-, Kiinan avokämmen-, Taiwanin sormenpää- ja Okinawan nyrkkeilytekniikoiden tulos. Budolajien perimätieto katsoo kuitenkin legendan Bodhindharmasta todeksi ja pitää wushun (kung-fu) vaikutusta karateen suurimpana.

Japanilaiset budolajit

Japanilaisia kamppailulajeja kutsutaan budolajeiksi. Karaten lisäksi niitä on mm. kendo, judo, aikido, jujutsu ja sumo. Jokaisessa näissä on runsaasti eri tyylisuuntia ja niiden alatyylejä. Järjestäytynyt karate ja karaten leviäminen maailmalle on Okinawalaisen Gichin Funakoshin ansiota, joka 1920-luvulla rupesi järjestämään näytöstilaisuksia karatessa. Hän oli syntynyt shizoku, eli samurai-luokkaan, ja saikin jo pienestä asti opetusta kungfutselaisessa ja taolaisessa filosofiassa. Samurai-luokan eettisen säännöstön, bushidon: oikeudenmukaisuus, rohkeus, kestävyys, urhollisuus, ihmisrakkaus, kohteliaisuus, rehellisyys, kunnia ja tunnollisuus. Nämä eettiset säännöt eivät tietenkään toistu sellaisenaan karaten harjoittelussa, mutta tämän päivän dojoetiketti on karatekoille yhä tärkeää, jotta kaikille luodaan mukava ja ennen kaikkea turvallinen harjoitteluympäristö.
>> Funakoshin 20 periaatetta

Karate Suomessa

Eurooppaan ja Aasiaan karate levisi 50-luvulla ja Suomeen vuonna 1967, kun japanilainen Tatsuo Suzuki kävi pitämässä kaksi leiriä, jonka jälkeen judoseura Chikaran karateryhmä perusti Suomen ensimmäisen karateseuran Wadokan. Karaten ja sen eri tyylisuuntien yleistyessä perustettiin vuonna 1969 Suomen Karateliitto. Yrjö Pursiaisen kuuluessa Suomen Karateliiton maajoukkueeseen, hän tutustui englantilaiseen Eddie Danielsiin, jonka voimakas Shukokai tekniikka teki vaikutuksen. Mestari Shigeru Kimura tuli pitämään leirin Suomeen ja ensimmäinen Shukokai seura perustettiin Espooseen vuonna 1977.

Karate on jakautunut useisiin satoihin tyylisuuntiin maailmanlaajuisesti, ja Suomessakin on edustettuina vähintään kymmeniä eri karaten tyylisuuntia. Tyylisuunnat korostavat karateharastuksen osa-alueita, kuten ottelemista, itsepuolustusta ja henkistä kehittymistä eri tavoin. Lisäksi opetettavissa katoissa ja perustekniikoissa on tyylisuuntakohtaisia eroja samoin kuin vyöjärjestelmissäkin.

Karate harrastuksena

Karate on tehokasta itsepuolustusta. Karate sopii kaikille ikään, kokoon, kuntoon tai sukupuoleen katsomatta. Jokainen voi harjoitella karatea omalla tasollaan ja kehittyä haluamalleen tasolle. Karate on liikunnallisesti monipuolinen laji, joka kehittää vartaloa tasapuolisesti. Karate tarjoaa mahdollisuuden kilpaurheiluun aina MM-tasolle asti. Karatessa koet oppimisen iloa vuodesta toiseen: pääset nopeasti mukaan, mutta tekniikan omaksuminen vie vuosia. Tekniikoiden oppiminen johtaa fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Turvallisuuden tunto, itseluottamus ja paineensietokyky yhdistettynä kohteliaisuuteen ja empaattisuuteen antavat sisältöä koko elämään.

©2017 KARATE - Suomen Shukokai Karateliitto: Espoo, Hamina, Helsinki, Imatra, Järvenpää, Kotka, Lappeenranta, Laukaa, Oulu, Porvoo, Savitaipale, Savonlinna, Suomenniemi, Tammisaari ja Vantaa - (tekninen toteutus www.tulilla.fi)